Tampereen raitiotien suunnitteluohje
Tampereen raitiotien suunnitteluohje kokoaa yhteen tärkeimmät suunnitteluperusteet, joilla on merkitystä raitiotien yleis- ja rakennussuunnittelun sekä tarvittavien tilavarausten, kuten asemakaavojen laatimisessa. Ohje sisältää teknisen suunnittelun kannalta keskeiset suositus- ja ääriarvot. Ohje on julkaistu marraskuussa 2020 ja mahdolliset päivitykset on kerrottu kunkin luvun lopussa.
1. Johdanto suunnitteluohjeeseen
1.1 Suunnitteluohjeen tarkoitus
Tämä on raitiotien, katujen ja maankäytön yleissuunnittelun ohje, joka on laadittu ensisijaisesti yleis- ja asemakaavoituksen sekä raitiotien yleis- ja katusuunnittelun tarpeisiin. Ohje antaa käyttäjälleen suuntaviivat tarvittavien selvitysten, tilavarausten ja kaavamääräysten tekemiseen. Teknisen suunnittelun osalta ohjeesta löytyvät suunnitteluarvot muun muassa geometrian, rakenteiden, teknisten järjestelmien, pysäkkien, liikenteen, katupoikkileikkausten ja ympäristön suunnitteluun.
Suunnitteluarvojen asettamisen lähtökohtana on ollut luoda matkustajia ja muita katutilan käyttäjiä sujuvasti ja luotettavasti palveleva laadukas raitiotiejärjestelmä. Aina annettuja suunnittelun suositusarvoja ei ole mahdollista käyttää, minkä vuoksi ohjeessa on erikseen määritelty minimi- ja maksimiarvoja, joilla päästään vielä tyydyttävään laatutasoon. Ohje on laadittu Tampereen raitiotiejärjestelmän rakentamisen lähtökohdista ja sen tulevien laajennusten tarpeisiin. Ohjeen laadinnassa pohjana on hyödynnetty Helsingin kaupungin vastaavaa ohjetta ja erityisesti Tampereen Raitiotieallianssissa määritettyjä suunnitteluperusteita (liite 1). Raitiotien ajantasaiset suunnitteluperusteet sisältävät ensisijaisesti ne ohjeet, joita tulee noudattaa. TRT Suunnitteluohjeen sivustoilla oleva sisältö on lähtökohtaisesti julkaisuajankohdan eli 30.11.2020 mukaista.
Suunnitteluohjeen lukuun 2 on kerätty tiivistetysti ja yksinkertaistetusti tärkeimmät Tampereen raitiotien suunnitteluperusteista, joilla on merkitystä asemakaavojen laatimisessa. Ohjeessa on ainoastaan raitiotien tilavaraukset. Muut katutilan mitoitusperusteet tulee tapauskohtaisesti selvittää kaupungin liikennesuunnitteluyksiköltä. Kaikkia kappaleessa esitettyjä asioita käsitellään myös tarkemmin myöhemmissä luvuissa.
Tämän suunnitteluohjeen rinnalla käytetään kaupunkien omia ohjeita, jotka tarkentavat katutilan käyttöä. Tarkempaa teknisten ratkaisujen toteutussuunnittelua varten ohjeessa viitataan standardeihin sekä Tampereen Raitiotie Oy:n ja Väyläviraston ohjeisiin.
1.2 Tampereen raitiotien ominaispiirteet
Tampereen raitiotiejärjestelmä edustaa uusinta tekniikkaa ja se poikkeaa oleellisesti esimerkiksi Helsingin järjestelmästä. Sen peruslähtökohta on toimia Tampereen ja myöhemmin laajemmin kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän runkona. Tampereen raitiotie kulkee pääsääntöisesti omalla väylällään erillään muusta liikenteestä. Valtion maanteiden ja rautateiden kanssa raitiotie risteää eri tasossa. Tasoristeämissä raitiotielle annetaan pääsääntöisesti etuajo-oikeus muuhun liikenteen nähden. Kalusto pysähtyy kaikilla pysäkeillä. Kaikki pysäkit täyttävät esteettömyyden vaatimukset. Pysäkkien välillä matkanopeus on huomattavasti suurempi kuin vanhoissa raitiotiejärjestelmissä. Tampereen raitiotie luo toteutuessaan maankäytön ja laadukkaan kaupunkiympäristön kehityskäytäviä ja on luonteeltaan:
- luotettava ja nopea
- esteetön, turvallinen ja ympäristöystävällinen
- matkustusmukavuudeltaan ja esteettiseltä laadultaan korkealuokkainen
- saavutettavuudeltaan ja liityntäyhteyksiltään hyvä
- elinkaarikustannuksiltaan (investointi, liikennöinti ja ylläpito) edullinen.
1.3. Lähtökohtana teknisen suunnittelun ja kaavoituksen yhteistyö
Raitiotien suunnittelu edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien kaavoituksen kanssa. Raitiotien myötä syntyville kehityskäytäville ohjataan tarkoituksenmukaista ja tehokasta maankäyttöä samalla kun tehdään raitiotiejärjestelmän edellyttämät tilavaraukset. Oleellista on huolehtia siitä, että järjestelmän laajenemismahdollisuuksia ei estetä millään suunnalla. Tähän ohjeeseen sisältyy perustiedot sekä raitiotiejärjestelmän ominaisuuksista että sen tilatarpeista samoin kuin saavutettavuustarkasteluiden ja muiden selvitysten periaatteista kaavoitusta ja raitiotien suunnittelua varten.
Raitiotiejärjestelmä tarvitsee tietyt tilavaraukset radan ja pysäkkien lisäksi huoltovarikolle, yön yli -varikoille, kuljettajien sosiaalitiloille, raitiotiesilloille, tukimuureille, sähkönsyöttöasemille ja muulle tekniikalle, saatto- ja liityntäpysäköinnille sekä vaihtojärjestelyille. Tampereella ja ympäristökunnissa kaavoissa ei olla toistaiseksi merkittävästi varauduttu raitiotien tilatarpeisiin. Itse raitiotierata on usein mahdollista sijoittaa voimassa olevien kaavojen mukaiselle katualueelle tai tiealueelle, mutta muut raitiotiejärjestelmän osat vaativat usein kaavamuutoksia tai niihin varautumista uusien alueiden suunnittelussa. Raitiotien rakentaminen edellyttää usein koko kadun uudelleen rakentamista ja siinä yhteydessä on monin paikoin mahdollisuus toteuttaa myös laadukkaat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet sekä lisätä katuvihreää. Katualueen tilantarve voi tällöin kokonaisuutena kasvaa merkittävästi.
Maankäytön tavoitteellisella ja määrätietoisella ohjaamisella raitiotien varrelta voidaan saada tehokkaasti hyödynnettyä olemassa olevia maankäytön mahdollisuuksia. Maankäyttö ja kaavoitus on kytketty tiiviisti Tampereen raitiotien suunnitteluun. Pirkanmaan ja Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmää ja maankäyttöä kehitetään kokonaisuutena. Raitiotie edistää kaupunkiseudun kasvukäytävien kehittämistä, mutta tarvitsee riittävän väestö- ja työpaikkamäärän, jotta sen toteuttaminen on kannattavaa. Raitiotien tulevaisuuden suunnat Tampereen kaupunkiseudulla -selvityksessä (2018) on todettu, että raitiotie tarvitsee vähintään noin 2 500 asukasta tai työpaikkaa pysäkkien ympärille 600 metrin linnuntie-etäisyydellä ja 25 000 asukasta tai työpaikkaa linjan varrella ennen kuin sen rakentaminen on kannattavaa.
Pysäkkien sijainti on merkittävä raitiotien käytettävyyteen ja saavutettavuuteen sekä maankäytön mahdollisuuksiin vaikuttava tekijä. Pysäkit sijoitetaan sinne, missä on riittävästi nykyisiä ja tulevia käyttäjiä. Pysäkkien saavutettavuutta tarkasteltaessa on nähty oleellisena tarkastella myös aitoa saavutettavuutta, jolloin huomioidaan esimerkiksi pysäkeille johtavien väylien korkeuserot, portaat ja muut esteet.
Maankäytön suunnittelussa on keskeistä huomioida myös raitiotien ja liityntäliikenteen tilatarpeet. Raitiotieradan ja kaluston geometria- ja poikkileikkausvaatimukset sekä kulkumuotojen erottelu tarvitsevat tilaa. Raitiotiepalvelun saavutettavuuden takaamiseksi tulee pysäkeillä olla pyöräpysäköintimahdollisuus ja saattoliikenteen yhteydet. Osalla pysäkeistä tulee varata tilaa myös vaihtopysäkkijärjestelyille ja autojen pysäköinnille.